PIENET ILOT


Häntä odottaa yöpöydällä uusin Avotakka, suklaakauraneliöt ja yksi yksinäinen neilikka. Liekkö kuitenkaan huomaa, kun saapuu illalla/yöllä kotia. Taitaa kaatua samoten sängynpohjalle. Totuuden nimissä,  tein itselleni silmäniloksi pienen asetelman. Nämä on niitä ihania pieniä arjen piristeitä.
 
 
 




 
Harvoin saatte kuvia meidän makkarista. Syy siihen on se, että tämän huoneen sisustaminen on jäänyt vähän vajanaiseksi. Ei ole päiväpeittoa. Ei seinillä mitään, ei printin printtiä. Kelle tätä nyt esittelisi? :) Laitto on todella jäänyt puolitiehen, mutta sille on oma syynsä. Huone on väliaikaisesti meidän käytössä ja siirtynee aikanaan jollekin lapsista. Aamulla täältä lähdemme ja illalla tänne palaamme. Mietin, kannattaisiko sisustaa mieleiseksi? Totta kai kannattaisi. Ehtisinköhän sitten ottamaan kauneusunet päivällä? Onnekseni kuitenkin viitsin ehostaa yöpöytää :)
 
Oli iso tai pieni muutos huomataanko se teillä heti? Keskusteletteko muutoksista? Vai onko kodin muutokset sinun "heiniä"? Mies antaa kantoavun muutostuulten puhaltaessa ja nainen pääsee stailaamaan samalta seisomalta. Meneekö se teillä näin helposti? Kutakuinkin. Jos meillä alettaisiin repimään kaappeja seiniltä, olisi vaimon hyvä istahtaa sohvalle ja katsahtaa mistä päin tuulee. Pienet, nopeasti tehtävät muutokset ovat kivoja. Monesti niistä saa päivään sen kaivatun ilon/onnen tunteen sekä aimoannoksen virtaa seuraavaan muutokseen :D
 
OukkiDoukki. Moni varmaan onkin jo huomannut, että olen osa Inspirationia. Että tälläkin saralla pientä muutosta. Mitä muuta voisi sanoa kuin, että Jee!
 
 
Ride
 
 

6 kommenttia

  1. Tuo yöpöytä on ihana!
    Onnea Inspirationin johdosta:)

    VastaaPoista
  2. Jei Inspirationille :)
    Yöpöytä kiinnitti munkin huomion, ihana!

    Meillä muutoksia ei huomata jos ei niihin jouduta itse osallisiksi :D

    VastaaPoista
  3. Tosi kaunista ja mikä ikkuna! Mä haluan kanssa isompia ikkunoita (ja parempia maisemia, joita katsella niistä).

    VastaaPoista
  4. Vaikka sanot että makkarin sisustus on kesken, se on kyllä aika tyylikäs minusta, todellakin! Ei sinne liikaa kannata laittaakkaan, joskus (olen huomannut) pieni keskeneräisyys on kiinnostavampaa kuin ne ihan loppuun viilatut tyylikkäät kodit. Siksi mullakin puuttuu verhotangot parista huoneesta ;) Ja olen ihan tosissani!!! Näin on hyvä. Joo, ja muutoksen tuulet puhaltelee rouvan päässä täällä, välillä enemmän välillä vähemmän. Esineiden järkkäilyä, kirppislöytöjä, "taidetta" eli printtejä...saan puuhastella ihan ittekseni. Joskus mies huomaa; Ai, mistä tuo? Onko uuet tyynyt taas sohvalla? Muttei puutu sen enempiä. Mutta kun sanoin haaveilevani muutamasta design-tuolista ruokapöytään, silloin oli vahva mielipide: Vanhat on hyvät, hän tykkää niistä. Unelmat on ilmasia...sanon minä! Mukavaa kevättä sinne, sun juttuja on kiva lukea. Kerrattain laitoit mun kommenttiin et ois kiva tietää kuka kommentoi, mutta nyt täytyy myöntää että olen niin tollero-tyllerö näiden juttujen kanssa, että en tiiä miten tähän laittas nimimerkin tms, kun en oo ite bloggaaja, kuten niiden kommenteissahan heti näkyy kuka kommentoi. Äiti-ihminen pohjosesta täällä sun kuvia aina ihastelee!

    VastaaPoista
  5. Mä olen ihastunut neilikoihin ja ripotellut niitä pitkin kämppää. Onnea inspirationin johdosta!

    VastaaPoista
  6. Mieheni pitää onneksi jalkani maassa joissakin extempore ideoissani, mistä jälkeenpäin olen tyytyväinen. Mutta pääsääntöisesti yhdessä mietitään jos on jotain isompaa, pienemmät muutokset värkkäilen itse...

    VastaaPoista

Kiitos sinulle kommentista!