Syksy saapuu, tuuli vinkuu

Maanantai. Tuntuu makoisalta ajatella syksyä. On helppo hengittää kylmenevää ilmaa. Naapurin mummon viinimarjatarjous lämmittää mieltä. Tartun kahvikuppiin, enkä välitä pöydällä olevista leivänmuruista mitään. 






Riitta

Vuosi vierähti

Vauvan pyöreys on poissa. Pienet ja nopeat askeleet täyttävät kodin. Hänellä on kiire. Kiire oppimaan, kiire muiden perään. Äiti haluaisi pysähtyä. Tarkoitan. Äiti haluaisi, että aika pysähtyisi. Hänellä on yksi vuosi täynnä. Hän on kasvanut vauvasta taaperoksi. Sydemessä hypähtää, tunnen kiitollisuutta. Enkä vain tunne. Olen kiitollinen. Kaikesta.








Riitta

Vailla arkisia hetkiä?


Kesä oli mieleenpainuva, lämmin. Muistoja rikkaampana otamme syksyn avosylin vastaan.

Herätyskello, aamupuuro, kalenteri, kahvi, terotin, ulkoilu, rytmi, läksyt, tiskivuoro, harrastukset. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, kaikilla omanlaiset listat, kuitenkin niin samanlaiset. Aivan tavallisia asioita, tavallisia arkisia hetkiä, niitä minä olen kaivannut. Oletko sinäkin? Ihanaa kun arki on täällä!







Riitta